No pun intended
Erääseen vaalikoneeseen kirjoitin kirjastopalveluista leikkaamisen olevan suoranainen rikos ja pysyttelen yhä noiden sanojen takana.
Kirjastojen käyttö on varmasti monelle tuttua hommaa jo lapsuuden ajoista saakka. Se on ollut tehokas ja edullinen tuottaa tietoa ja viihdettä kaikille, jonka arkisuus voi olla kuitenkin myös sen heikkous, koska kuten muunkin kulttuurin yleensäkin, jos joku asia nähdään vain osana ja tavanomaisena, siitä ollaan myös valmiita leikkaamaan ensimmäisenä. Vähentäessään kirjaston rahoitusta, oma kuntani onnistui menettämään samalla myös melko isohkon summan valtion rahoitusta, joka kuvaa minusta melko hyvin koko leikkaushurmaa, joka on ottanut tietyt päättäjät valtaansa.
Ennen kouluikää olin jo ehtinyt laittaa vanhempani maksamaan myöhästyneiden kirjojen vuoksi useita markkoja ja vähän suuremman summan myöhemmin toisella luokalla hävittäessäni onnistuneesti yhden kirjan, tapa, jota en onneksi ole jatkanut aikuisiällä, vaikka toisinaan ehdin juuri ja juuri uusia vanhentumassa olevat lainat.
Kirjastot ovat minulle tärkeitä paikkoja, niin ihan itseänikin ajatellen ja ympärilläni olevia muistaen. Ne ovat paikkoja, joissa on mahdollista tavata toisia ihmisiä ilman rahan kuluttamista, kokea taidetta ja kulttuuria, tukea kirjailijoita ilmaiseksi ja nykyisin jotkut kirjastot tarjoavat myös muuta lainattavaa, kuten vuokrattavia uimakortteja sekä porakoneita. Suunta, joka on mielestäni aivan oikea ja haluaisin nähdä samaa lisää myös omalla paikkakunnallani, mutta valitettavasti juuri Haapavedellä on päätetty leikata kirjastosta, joka on vaikuttanut mm. siihen ettei esimerkiksi sivukylille tuiki tärkeää kirjastoautoa enää uusita, autoa joka pysyy tällä hetkellä kasassa teipillä ja tahdonvoimalla, vaikka palvelulle olisi tarvetta.
Hyötyä ja huvia
Käyttämällä kirjastoa voit myös tukea raha käyttämättä suosikkikirjailijoitasi. Tällä hetkellä yksi laina vastaa suomalaisen kirjailijan palkkapussissa noin 16 senttiä, summa voisi olla toki suurempikin, mutta se on myös tyhjää parempi. Nykyiset laajat kirjastoverkostot myös mahdollistavat lainojen tilauksen lähikuntiin toisista kirjastoista ja hankintapyyntöjen kautta kirjastoihin on mahdollista pyytää kirjoja, joita olisi muuten hankalampaa saada. Useimmilla kouluilla on omat pienet kirjastonsa, jotka tarjoavat kirjoja lainattavaksi opiskelijoilleen, mutta oppikirjoja voi löytää myös kaupunginkirjastosta.
Digitalisaation myötä kirjastojen ovet ovat nykyisin auki 24/7 ja kirjastoon ei tarvitse edes astua sisään lainatakseen kaikkea musiikista elokuviin asti. Vaikka olen usein valmis puhumaan digipalvelujen puolesta, ne eivät kuitenkaan saa kokonaan korvata fyysisiä paikkoja, jonka vuoksi näen itsepalvelukirjastot hyvänä lisänä, mutta en vaihtoehtona perinteisille kirjastoille. Kirjastoissa on mahdollista käyttää tietokoneita, selata lehtiä ja joskus ne tarjoavat myös tiloja mm. yhdistysten käyttöön, puhumattakaan siitä tietotaidosta, jota kirjastovirkailijat omaavat.
Ihmisten tapaamisen lisäksi kirjastot tarjoavat suojaa sateelta sekä tuulelta. Usein niissä on myös mahdollista käyttää vessaa maksutta, joka alkaa olla nyky-yhteiskunnassa melkoinen harvinaisuus. Kirjastojen poistokirjat tarjoavat mahdollisuuden ottaa kirjoja omakseen lukemiseen ja miksei vaikka askarteluunkin, joka vähentää myös turhaa kulutusta.
Suuresta hyödystä huolimatta kirjastopalveluista leikataan jatkuvasti varsinkin pienillä paikkakunnilla, vaikka niiden antama hyöty on suurempi kuin leikkauksista koituvat säästöt. Niiden hyödyt eivät rajoitu pelkästään kaikille vapaaseen ja esteettömään tiedonjakamiseen vaan kirjastoilla on myös suoria taloudellisia hyötyjä. Itsenäinen opiskelu on tärkeää ja tietokirjallisuuden lisäksi joissakin kirjastoissa tarjottu 3D-tulostus voi antaa esimerkiksi yrittäjälle mahdollisuuden luoda toimivan prototyypin ideastaan. Ilmaiset työtilat voivat olla myös juuri sitä mitä aloitteleva yrittäjä tarvitsee menestykseensä.
Kirjastot tukevat lukutaitoa, tiedon ja taitojen jakamista, digitaitoja, kulttuurin ja taiteen suojelua ja ne lisäävät tasa-arvoa. Kirjastossa kukaan ei ole rikas tai köyhä, vaan se on avoinna kaikille.
Voisin varmasti kirjoittaa enemmänkin kirjastojen hyödyistä ja ylistää kirjastovirkailijoita maailman tappiin saakka, mutta ehkä nyt on aika heittää pallo muille.
Mitä juuri sinä voit tehdä kirjastopalvelujen hyväksi?
Tärkeintä vaikuttamistapa on kirjastopalvelujen käyttäminen. Se kertoo kirjastoille ja sitä kautta myös päättäjille, että palvelulle on tarvetta ja samalla voit tukea myös kirjailijoita.
Toinen on äänestäminen kuntavaaleissa. Äänestä niitä, jotka haluavat ylläpitää ja laajentaa kirjastopalveluita.
Lähteitä
www.haapavesi-lehti.fi/artikkeli/lainaajien-ja-kayntien-maara-kasvoi-haapaveden-kirjastossa-mutta-kirjastoauton-lainamaara-laski-re
www.kirjastot.fi/kysy/kuinka-paljon-kirjailijat-saavat-korvauksia?language_content_entity=fi
yle.fi/a/3-9103564
www.scottishbooktrust.com/articles/why-are-libraries-important
